Talvijuoksukengät ja nastakengät

Mitä valinnassa kannattaa katsoa?

Katso ensin, minkälaisella kelillä juokset useimmin. Kiiltävä, aurattu ja hiekoitettu katu on eri asia kuin paljas jää tai luminen metsäpolku. Kovametallikärkiset nastat (esimerkiksi BUGrip) pitävät parhaiten paljaalla jäällä, kun taas syvä mutta nastaton pohja riittää lumiselle tai loskaiselle alustalle. Katso myös päällinen: vedenpitävä kalvo pitää jalan kuivana loskakelillä, mutta tekee kengästä hieman huonommin hengittävän.

Kolmas asia on nastojen määrä ja sijoittelu. Tasaisesti koko pohjalle levitetyt nastat pitävät paremmin suoraan eteenpäin juostessa, kun taas kantapään ja päkiän alueelle keskitetyt nastat korostuvat erityisesti jarrutuksessa ja työnnössä – juuri niissä kohdissa, joissa liukastumiset yleisimmin tapahtuvat. Uuden nastakengän nastat myös tuntuvat aluksi koville jalan alla; tuntemus tasoittuu muutaman lenkin jälkeen, kun jalka tottuu erilaiseen kosketuspintaan. Sisätiloissa tai kovalla, paljaalla lattialla nastakenkä kannattaa riisua heti sisään tultaessa – nastat naarmuttavat lattiapintoja ja kuluvat itsekin turhaan kovalla alustalla.

Mikä malli sopii minulle?

Jos lenkkisi kulkevat pääosin kaupungin kaduilla ja kevyillä poluilla, NewRun BUGrip -tyyppinen malli riittää – se on kevyempi ja notkeampi kuin varsinainen maastokenkä. Jos juokset enimmäkseen metsässä lumen ja jään sekaisin, Oribi-tyyppinen malli antaa paremman tuen epätasaisella alustalla. Jos talvesi on enimmäkseen loskaa ja pehmeää lunta ilman peilijäätä, nastaton mutta syvänastainen malli kuten Speedcross toimii ilman nastojen tuomaa lisäpainoa.

Moni talvijuoksija tarvitsee käytännössä kaksi ratkaisua kauden aikana: nastakengän pakkaskuukausille, kun tiet ovat jäisiä, ja tavallisen syvänastaisen mallin loka- ja huhtikuun loskakeleille, jolloin jäätä ei vielä tai enää ole mutta lunta ja vettä on paljon.

Tarvitseeko talvijuoksussa aina nastakengät?

Ei. Nastat ovat tarpeen silloin, kun alla on paljasta tai ohuen lumen peittämää jäätä – silloin ilman nastoja pito loppuu kesken hetkessä. Kuivalla asfaltilla, hiekoitetulla kadulla tai pehmeällä lumella tavallinen syvänastainen juoksukenkä riittää, eivätkä nastat tuo lisäarvoa vaan ainoastaan lisäpainoa ja kovemman tuntuman askeleeseen.

Käytännössä kannattaa seurata säätä ja katutilannetta lenkkiä edeltävinä päivinä: pakkasen ja sulan vuorottelu tekee kaduista usein liukkaimmat, koska sula lumi jäätyy yöllä kiiltäväksi, lähes näkymättömäksi jääksi. Silloin nastat ovat tarpeen, vaikka päivällä tie näyttäisi vain märältä. Erityisen petollisia ovat varjossa olevat kohdat – puiden alla tai talojen pohjoispuolella jää voi säilyä sulana näyttävän kadun keskellä pitkäänkin, vaikka aurinko olisi sulattanut muun reitin.

Miten irtonastat kiinnitetään tavallisiin juoksukenkiin?

Irtonastat ovat kumista tai silikonista valmistettu pohja, joka vedetään oman juoksukengän päälle kuin lisäpohjallinen ulkoapäin – ne eivät vaadi ruuvaamista tai liimaamista. Malli valitaan kengän koon mukaan, ja ne otetaan pois heti kun alusta muuttuu sulaksi tai lumettomaksi, koska paljaalla asfaltilla ne kuluvat nopeasti ja tuntuvat epävakailta. Ne ovat kevyempi ja edullisempi ratkaisu kuin kokonaan oma nastakenkä, mutta istuvat väljemmin kuin kenkään valmiiksi kiinnitetty nasta.

Ennen ostoa kannattaa mitata oman kengän pohjan pituus, koska irtonastat myydään yleensä kenkäkoon mukaan jaoteltuina väleinä eikä tarkkoina numeroina – liian pieni koko venyttää kumia liikaa ja irtoaa herkemmin, liian suuri taas löystyy ja voi lipsua sivuun askeleen aikana.

Irtonastat sopivat hyvin satunnaiseen tarpeeseen tai matkalle, jonka suurin osa on lumetonta mutta jossa on muutama liukas kohta – esimerkiksi asuinkadun jäinen jalkakäytävä ennen puistopolulle pääsyä. Säännöllisesti pakkaskelillä juoksevalle kiinteillä nastoilla varustettu kenkä on vakaampi ratkaisu, koska nastat pysyvät samassa kohdassa joka askeleella eivätkä pääse kiertymään pohjan alla.

Miten talvijuoksukenkä hoidetaan?

Suola ja hiekoitushiekka kuluttavat sekä päällistä että nastojen kiinnitystä, joten kengät kannattaa huuhdella lenkin jälkeen ja antaa kuivua huoneenlämmössä. Nastat kannattaa tarkistaa silmämääräisesti muutaman viikon välein – jos osa niistä on irronnut tai kulunut tasaiseksi, pito heikkenee huomattavasti ennen kuin koko kenkä vaikuttaa kuluneelta.

Kestävätkö talvijuoksukengät myös kesällä?

Kovametallinastat kuluvat nopeasti paljaalla asfaltilla ja tuntuvat epämiellyttävän koville lämpimällä kelillä, joten nastakenkä kannattaa varata nimenomaan liukkaan kelin käyttöön. Vedenpitävällä kalvolla varustettu, muuten tavallinen talvimalli sen sijaan toimii mainiosti myös sateisella syyskelillä ilman jäätä – kalvo vain hengittää tavallista kenkää hieman huonommin lämpimällä säällä.

Sovitus ja koko talvikengässä

Talvikenkä kannattaa sovittaa paksumman, lämpimän sukan kanssa, koska jalka tarvitsee enemmän tilaa kuin kesäkengässä. Jos sovitat kenkää ohuella sukalla ja vaihdat myöhemmin paksumpaan villasukkaan, kenkä voi tuntua yllättäen ahtaalta – varaa siis tila jo ostohetkellä. Vedenpitävä kalvo tekee päällisestä hieman jäykemmän kuin tavallisessa kesäkengässä, joten sovitus kannattaa tehdä huolella eikä luottaa pelkkään numeroon.

Näkyvyys ja turvallisuus talvilenkillä

Kenkä ratkaisee pidon, mutta pimeän ajan lenkillä näkyvyys on yhtä tärkeä turvallisuustekijä. Moni talvijuoksukenkä sisältää heijastavia yksityiskohtia, mutta ne eivät korvaa erillisiä heijastimia tai otsalamppua täysin pimeällä metsäpolulla tai valaisemattomalla kadulla. Katso myös talvijuoksuvaatteet kerrospukeutumiseen – kylmässä säässä oikea vaatetus on yhtä tärkeä kuin kenkien pito.

Yleisimmät virheet talvijuoksukengän valinnassa

• Kesäkengällä jatkaminen ensimmäiseen pakkaseen asti. Pito loppuu yllättäen juuri sinä päivänä, kun tie muuttuu jäiseksi yön aikana.
• Liian raskas nastakenkä kevyeen käyttöön. Jos suurin osa talven keleistä on lumista tai loskaista ilman jäätä, syvänastainen malli ilman nastoja voi riittää ja tuntuu kevyemmältä.
• Nastojen kulumisen huomiotta jättäminen. Kuluneet tai irronneet nastat eivät pidä yhtä hyvin kuin uudet, vaikka kenkä muuten näyttäisi hyväkuntoiselta.
• Liian tiukka sovitus paksun sukan kanssa. Ahdas kenkä heikentää verenkiertoa ja altistaa kylmyydelle varpaissa nopeammin kuin sopivan väljä kenkä.
• Näkyvyyden unohtaminen. Hyväkään pito ei auta, jos autoilija tai toinen liikkuja ei näe juoksijaa ajoissa pimeällä.
• Askelpituuden pitäminen samana kuin kesällä. Lyhyempi, matalampi askel vähentää liukastumisriskiä enemmän kuin mikään yksittäinen kenkä, erityisesti käännöksissä.

Milloin talvijuoksukenkä kannattaa vaihtaa?

Nastojen kuluminen tai irtoaminen on selvin merkki: jos osa nastoista puuttuu tai on kulunut tasaiseksi, pito heikkenee huomattavasti erityisesti käännöksissä ja jarrutuksessa. Myös päällisen vedenpitävyys heikkenee ajan myötä käytössä ja pesussa – jos jalka alkaa kastua kengän sisällä ilman selvää syytä, kalvo ei enää toimi kuten uutena. Näissä tapauksissa koko kenkä kannattaa vaihtaa – nastojen tai kalvon korjaaminen jälkikäteen ei yleensä ole käytännössä mahdollista tai kannattavaa.