Naisten EM-kultaa vuoden 2026 yleisurheilun EM-kisojen maratonilla voitti Suomen Alisa Vainio ajalla 2.22,26, ja miesten kultaa Saksan Amanal Petros ajalla 2.09,11. Molemmat maratonit juostiin Birminghamissa, Isossa-Britanniassa, elokuussa 2026, ja molemmat voittajat juoksivat samalla uudet EM-kisojen kisaennätykset.
Kuka voitti maratonin EM-kultaa 2026?
Naisten sarjassa Vainio oli ylivoimainen: hän irtautui kärkijoukosta jo kisan alkupuolella ja juoksi maaliin lähes viiden minuutin erolla hopeamitalistiin. Aika 2.22,26 oli samalla uusi EM-kisojen kisaennätys, joka paransi ranskalaisen Christelle Daunayn vuoden 2014 Zürichin kisoissa juoksemaa aiempaa ennätystä. Voittomarginaali on yksi suurimmista, joita arvokisojen naisten maratonissa on koskaan nähty – tavallisesti kärkijoukko pysyy koossa pidempään ja ratkaisu syntyy vasta viimeisillä kilometreillä. Suomen Urheiluliiton mukaan Vainio kuvaili juoksuaan voiton jälkeen sanoilla “menin tunteella”.
| Sija | Juoksija | Maa | Aika |
|---|---|---|---|
| 1. | Alisa Vainio | Suomi | 2.22,26 (KE) |
| 2. | Lili Anna Vindics-Tóth | Unkari | 2.27,21 |
| 3. | Abbie Donnelly | Iso-Britannia | 2.27,33 |
| 4. | Nóra Szabó | Unkari | 2.27,39 |
| 5. | Natasha Wilson | Iso-Britannia | 2.27,54 |
| 6. | Rebecca Lonedo | Italia | 2.27,55 |
| 7. | Sofiia Yaremchuk | Italia | 2.28,02 |
| 8. | Carolina Robles | Espanja | 2.28,07 |
| 9. | Tereza Hrochová | Tšekki | 2.28,14 |
| 10. | Julia Mayer | Itävalta | 2.28,23 |
Kuka voitti miesten maratonin EM-kultaa 2026?
Miesten sarjassa kultaa juhli Saksan Amanal Petros ajalla 2.09,11 – niin ikään uusi kisaennätys. Petros irtautui kärkijoukosta noin puolimatkassa ja juoksi loppumatkan, noin 20 kilometriä, yksin kärjessä ennen maalia. Silti kärkipaikoista käytiin tiukka taisto muiden osalta: hopeamitalistin Pietro Rivan (Italia) aika 2.09,18 oli vain seitsemän sekuntia kultaa hitaampi, ja kymmenen parasta mahtui alle 2.10,05:n sisään. Miesten kisan loppuasetelma oli siis huomattavasti tasaisempi kuin naisten, jossa Vainio karkasi muusta kentästä jo paljon aiemmin eikä kukaan päässyt hänen lähelleen.
| Sija | Juoksija | Maa | Aika |
|---|---|---|---|
| 1. | Amanal Petros | Saksa | 2.09,11 (KE) |
| 2. | Pietro Riva | Italia | 2.09,18 |
| 3. | Gashau Ayale | Israel | 2.09,21 |
| 4. | Suldan Hassan | Ruotsi | 2.09,24 |
| 5. | Tadesse Getahon | Israel | 2.09,31 |
| 6. | Valentin Gondouin | Ranska | 2.09,34 |
| 7. | Mahamed Mahamed | Iso-Britannia | 2.09,43 |
| 8. | Haimro Alame | Israel | 2.09,45 |
| 9. | Samuel Fitwi Sibhatu | Saksa | 2.09,47 |
| 10. | Richard Ringer | Saksa | 2.10,05 |
Miten suomalaiset pärjäsivät?
Suomea edusti maratoneissa vain Alisa Vainio, ja hänen suorituksensa oli kisojen selvästi vahvin yksittäinen suomalaistulos: EM-kulta, uusi kisaennätys ja ylivoimainen voittomarginaali lähes viiteen minuuttiin. Miesten sarjaan ei tässä yhteydessä löytynyt suomalaisosallistujaa lähdemateriaalista. Vainion urasta ja muista tuloksista, mukaan lukien hänen Suomen maratonennätyksensä ja sen kehitys, kertoo tarkemmin Alisa Vainio -sivu.
Missä EM-kisat 2026 järjestettiin?
Yleisurheilun EM-kisat 2026 järjestettiin Birminghamin Alexander Stadiumilla Isossa-Britanniassa. Alexander Stadion toimi kisojen kaikkien ratalajien näyttämönä koko viikon ajan, ja maratonit lähtivät ja päättyivät stadionin läheisyydessä kiertäen kaupungin katuja – tavanomainen järjestely suurissa arvokisoissa, joissa maraton halutaan tuoda sekä katsojien että tv-kuvan äärelle.
Milloin miesten maraton EM juostiin?
Molemmat maratonit – naisten ja miesten – juostiin kisojen viimeisenä päivänä, elokuussa 2026, samana aamuna muutaman tunnin välein. Maraton on arvokisoissa perinteisesti sijoitettu ohjelman loppupuolelle, usein viimeiseksi tai toiseksi viimeiseksi kilpailupäiväksi, jotta se toimii koko kisaviikon päätöstapahtumana.
Maratonmatkan taustasta ja siitä, miksi se on juuri 42,195 kilometriä, kertoo maraton-sivu, ja maailman ja Suomen ennätyksistä maratonin ennätykset -sivu – Vainion EM-kultaan johtanut vauhti on samaa luokkaa kuin hänen oma Suomen ennätyksensä samalta talvelta. Kisaennätys (2.22,26) on hitaampi kuin hänen henkilökohtainen ennätyksensä, mikä on tyypillistä arvokisamaratoneille: tavoitteena on voitto, ei ennätysaika, joten vauhtia säädellään taktisesti muun kentän mukaan eikä vedetä alusta asti täysillä kellon perässä.