Suunnistus – laji, taidot ja kilpailut
8
Aloittelijalle Suunnistus aloittelijalle: mene kuntorasteille ilman ennakkoilmoittautumista, ota mukaan säänmukaiset vaatteet ja aloita helpoimmalta väritasolta. Karttamerkit Suunnistuskartan karttamerkit ryhmiteltynä väreittäin: mitä musta, ruskea, sininen, keltainen ja vihreä tarkoittavat ISOM 2017-2 -kuvausohjeen mukaan. 
Kompassin käyttö Kompassin käyttö suunnistuksessa: näin otat suunnan levykompassilla tai peukalokompassilla, ja kumpi tyyppi sopii aloittelijalle paremmin käytännössä. Kartan lukeminen Kartan lukeminen ja suuntaaminen suunnistuksessa: suuntaa kartta, pidä peukalo-ote ja opi tulkitsemaan korkeuskäyriä ja mittakaavaa kolmessa askeleessa. 
Kuntorastit Kuntorastit ovat kaikille avoimia, palkinnottomia suunnistustapahtumia ilman ennakkoilmoittautumista. Näin pääset mukaan pääkaupunkiseudulla. Suunnistuksen lajit Suunnistuksen lajit vertailussa: sprintin, keskimatkan, pitkän matkan ja viestin ohjeajat ja kartan mittakaavat sekä hiihto- ja pyöräsuunnistuksen erot. Tulokset ja lähetykset Suunnistuksen tulokset ja TV-lähetykset: mistä löydät live-tulokset, GPS-seurannan ja mitä kanavaa katsoa MM-kisoihin ja maailmancupiin Suomessa. Maailmancup 2019 Suunnistuksen maailmancupin osakilpailu Helsingissä ja Vihdissä 2019: keskimatkan ja pitkän matkan tulokset, sprinttiviesti ja kilpailun maastot. Suunnistuksessa liikutaan maastossa kartan ja kompassin avulla rastilta toiselle mahdollisimman nopeasti ja oikeassa järjestyksessä. Vauhti ei yksin ratkaise: rata pitää myös lukea oikein, joten laji vaatii sekä kuntoa että ajattelua – suunnistus on taitolaji, jossa reitinvalinta ja kartanluku painavat vähintään yhtä paljon kuin juoksuvauhti. Englanniksi laji tunnetaan nimellä orienteering, ja sitä hallinnoi kansainvälinen lajiliitto IOF (International Orienteering Federation). Suomessa lajin kattojärjestö on Suomen Suunnistusliitto, jonka ohjelmaan kuuluvat jalan tapahtuva suunnistus, hiihtosuunnistus, pyöräsuunnistus ja tarkkuussuunnistus.
Laji syntyi 1800-luvun lopun Skandinaviassa alun perin sotilaskoulutuksen välineenä, ja siitä kehittyi vähitellen oma kilpaurheilulajinsa, jota nykyään harrastetaan ja kilpaillaan ympäri maailman IOF:n yli 80 jäsenmaassa. Suomessa suunnistus on erityisen vahva laji: metsäistä maastoa riittää, ja seuroja sekä tapahtumia löytyy lähes joka paikkakunnalta.
Helpoin tapa päästä alkuun on tämä polku:
- Kuntorastit – kokeile lajia ilman ennakkoilmoittautumista ja ilman seuran jäsenyyttä, kts. kuntorastit.
- Karttamerkit – opettele tunnistamaan kartan värit ja tärkeimmät symbolit, jotta rata alkaa avautua jo ennen maastoon lähtöä, kts. karttamerkit.
- Kompassi – opi ottamaan suunta ja pitämään kartta oikein päin, mikä nopeuttaa etenemistä varsinkin tunnusmerkittömässä maastossa, kts. kompassin käyttö.
- Ensimmäinen kilpailu – kun kuntorastit alkavat sujua helpoimmalla radalla, seuraava askel on virallinen suunnistuskilpailu, jossa mukana on jo ratamestarin suunnittelema, ajanottoon perustuva rata.
Miten suunnistus aloitetaan?
Nopein reitti alkuun on lähteä suoraan kuntorasteille: niille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä osallistuminen edellytä seuran jäsenyyttä. Radat on porrastettu vaikeustason mukaan helpoimmasta alkaen, joten aloittelija pääsee liikkeelle heti omalla tasollaan ilman, että joutuu opettelemaan koko lajia kerralla. Moni käy kuntorasteilla useita kertoja ennen kuin harkitsee edes oman kompassin hankkimista, ja se on täysin toimiva tapa edetä. Katso tarkat ensimmäisen kerran ohjeet, varustelista ja lähialueen seurat sivulta suunnistus aloittelijalle.
Kun helpoin taso alkaa sujua, seuraava askel on yleensä siirtyä vaativammalle radalle tai osallistua ohjatulle alkeiskurssille, joita pääkaupunkiseudun suunnistusseurat järjestävät säännöllisesti. Moni oppii lajin perusteet jo muutamalla kuntorastikerralla, koska helpoimmat radat on suunniteltu juuri sitä varten, ettei kartanlukua tarvitse osata etukäteen.
Mitä suunnistukseen tarvitsee ekaksi?
Ensimmäiselle kerralle riittävät sään mukaiset ulkoiluvaatteet, jotka saavat likaantua ja repsottaa risukossa, sekä tukevat ulkoilu- tai juoksukengät. Kompassin ja kartan suojamuovin voi yleensä lainata tai vuokrata tapahtumapaikalta, samoin sähköisen leimauskortin, jolla käynti jokaisella rastilla tallentuu. Omaa varustusta ei siis tarvitse hankkia ennen kuin laji tuntuu omalta – vasta kun kuntorastikäyntejä on kertynyt useampi, kannattaa harkita omaa kompassia ja myöhemmin suunnistuskenkiä. Koko varustelista ja järjestys, missä välineitä kannattaa hankkia, löytyy edellä linkatulta aloittelijan sivulta.
Onko suunnistus kallis harrastus?
Ei välttämättä. Kuntorasteilla pääsee kokeilemaan lajia ilman omaa varustusta, ja moni tarvikkeista – kompassi, leimauskortti, kartan suojamuovi – saa tapahtumapaikalta lainaan tai vuokralle ensimmäisillä kerroilla. Omaa varustusta, kuten kompassia tai suunnistuskenkiä, kannattaa hankkia vasta, kun laji tuntuu omalta ja käyntejä on kertynyt säännöllisesti.
Suurin kuluerä harrastuksessa ei useinkaan ole varustus vaan säännöllinen osallistuminen – siihenkin kuntorastit ovat edullinen tapa, koska tapahtumia järjestetään lähellä eikä matkustamiseen yleensä tarvitse kuluttaa aikaa tai rahaa.
Sopiiko suunnistus lapselle?
Kyllä. Suunnistusseurat järjestävät ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille, ja kuntorasteilla on omat lyhyet ja helpot radat pienimmillekin. Rata voi kulkea myös yhdessä aikuisen kanssa, joten laji sopii hyvin koko perheen yhteiseksi tekemiseksi – lapsi oppii karttaa lukemalla samalla luonnossa liikkumista ja itsenäistä päätöksentekoa turvallisessa ympäristössä.
Monilla seuroilla on omaa, säännöllistä lasten ja nuorten toimintaa, jossa kartanluku opetellaan leikin kautta ennen kuin siirrytään omatoimisiin kuntorastikäynteihin. Perheelle sopivin tapa aloittaa on usein käydä yhdessä lähimmillä kuntorasteilla ja antaa lapsen kokeilla omaa, lyhyttä rataansa aikuisen kulkiessa vierellä.
Suunnistuksen lajimuodot
Suunnistuksesta on useita muotoja: metsässä juostava suunnistus, talvella suksilla toteutettava hiihtosuunnistus, maastopyörällä ajettava pyöräsuunnistus ja tarkkuussuunnistus, jossa ratkaisu tehdään kartalta ilman juoksua tai suksia. Jalan tapahtuvan suunnistuksen kilpailumuodoista tutuimpia ovat sprintti, keskimatka, pitkä matka ja viestisuunnistus – niiden kestot ja kartan mittakaavat eroavat toisistaan selvästi, ja erot on koottu sivulle suunnistuksen lajit.
Kaikissa lajimuodoissa perusperiaate on sama: kartta ja kulkuväline (jalka, sukset tai pyörä) yhdistettynä nopeaan päätöksentekoön. Erot syntyvät kulkunopeudesta ja siitä, kuinka paljon aikaa jää kartan lukemiseen vauhdissa – hiihto- ja pyöräsuunnistuksessa päätökset on tehtävä nopeammin kuin jalan, koska vauhti on kovempi.
Suomessa yleisin ja tunnetuin joukkuetapahtuma on viestisuunnistus, josta suurin esimerkki on vuosittainen yömiesviesti Jukola – siihen osallistuu vuosittain suuri joukko joukkueita ympäri maan ja ulkomailtakin.
Suunnistuksella on myös vahvat juuret pääkaupunkiseudulla: Helsingin ja Vihdin maastoissa juostiin vuonna 2019 suunnistuksen maailmancupin osakilpailu, jonka keskimatka ja pitkä matka suunnistettiin Nuuksion kansallispuistossa ja sprinttiviesti Helsingin ydinkeskustassa. Kisaviikonlopusta ja sen tuloksista kerrotaan tarkemmin sivulla maailmancup Helsingissä 2019. Kun haluat seurata nykypäivän kilpailuja ja arvokisoja, katso suunnistuksen tulokset ja TV-lähetykset.