Seuraavaksi: Arctic Trail Run · la 19.9. · tänään Seuraavaksi: Aulanko Tower Trail · la 19.9. · tänään Seuraavaksi: Espoo Rantamaraton · la 19.9. · tänään
Helsinki OW Cup

Suomen ennätys 5000 metrillä on miehillä 13.16,3 (Lasse Virén, 1972) ja naisilla 14.44,72 (Nathalie Blomqvist, 2024). 10 000 metrillä ennätykset ovat 27.30,99 (Martti Vainio, 1978) miehillä ja 31.12,78 (Camilla Richardsson, 2023) naisilla, ja 400 metrillä 45,49 (Markku Kukkoaho, 1972) miehillä ja 50,14 (Riitta Salin, 1974) naisilla.

Suomen ennätykset, miehet

MatkaAikaEnnätyksen haltijaVuosi
100 m10,12Samuli Samuelsson2023
200 m20,38Riku Illukka2026
400 m45,49Markku Kukkoaho1972
800 m1.44,10Ari Suhonen1989
1500 m3.34,89Santtu Heikkinen2026
5000 m13.16,3Lasse Virén1972
10 000 m27.30,99Martti Vainio1978
Puolimaraton1.02,50Jussi Utriainen2011
Maraton2.10,46Janne Holmén2008

Suomen ennätykset, naiset

MatkaAikaEnnätyksen haltijaVuosi
100 m11,13Helinä Marjamaa1983
200 m22,39Mona-Lisa Pursiainen1973
400 m50,14Riitta Salin1974
800 m1.59,41Sara Kuivisto2021
1500 m4.02,35Sara Kuivisto2021
5000 m14.44,72Nathalie Blomqvist2024
10 000 m31.12,78Camilla Richardsson2023
Puolimaraton1.09,30Alisa Vainio2024
Maraton2.20,39Alisa Vainio2026

Mikä on 5000 metrin Suomen ennätys?

Lasse Virénin 13.16,3 vuodelta 1972 on yksi Suomen yleisurheilun sitkeimmistä ennätyksistä – se on pysynyt voimassa yli 50 vuotta eikä kukaan suomalaismies ole päässyt lähellekään sitä 2020-luvulla. Naisten ennätys on tuoreempi: Nathalie Blomqvist juoksi 14.44,72 vuoden 2024 EM-kisoissa Roomassa, mikä kertoo naisten kestävyysjuoksun tason nousseen Suomessa selvästi viime vuosina, kun miesten vastaava kehitys on pysähtynyt.

Mikä on 10 000 metrin Suomen ennätys?

Martti Vainion 27.30,99 vuodelta 1978 on toinen 1970-luvulta periytyvä ennätys, joka on kestänyt yli neljä vuosikymmentä. Naisten ennätyksen juoksi Camilla Richardsson 31.12,78 Lontoossa vuonna 2023 – ennätys, joka putosi samalla vuosikymmenellä, jolla myös naisten maratonennätys alkoi kehittyä nopeasti Suomessa.

Miksi osa ennätyksistä on 1970-luvulta ja osa tältä vuodelta?

Ero selittyy pitkälti sillä, millä matkoilla Suomella on tällä hetkellä kansainvälistä huippua. Pitkillä matkoilla ja maantiellä (5000 m, 10 000 m, puolimaraton, maraton) miesten ennätykset ovat peräisin 1970–2000-luvuilta, koska huipputason kilpailijoita on ollut viime vuosina harvoin. Naisilla taas moni pitkän matkan ennätys on parantunut 2020-luvulla, kun kestävyysjuoksun taso on noussut. Keskimatkoilla (800 m, 1500 m) sekä miehillä että naisilla on tapahtunut liikettä 2020-luvulla – esimerkiksi Santtu Heikkinen juoksi 1500 metrin ennätyksen 3.34,89 Ranskassa kesäkuussa 2026, ja Sara Kuivisto juoksi omat 800 m- ja 1500 m -ennätyksensä Tokion MM-kisoissa 2021.

Sprintmatkoilla (100 m, 200 m, 400 m) kilpailu on Suomessa ohuempaa, ja ennätykset syntyvät satunnaisemmin – osa on tuoreita, kuten Samuli Samuelssonin 100 m -ennätys 2023 ja Riku Illukan 200 m -ennätys 2026, osa taas hyvin vanhoja, kuten Helinä Marjamaan 100 m -ennätys vuodelta 1983 ja Riitta Salinin 400 m -ennätys vuodelta 1974.

Keskimatkoilla (800 m, 1500 m) tilanne on tasapainoisin: sekä miesten että naisten ennätykset ovat syntyneet 2020-luvulla, ja molemmat sukupuolet ovat parantaneet ennätyksiään arvokisoissa. Sara Kuivisto juoksi kumpikin ennätyksensä Tokion MM-kisoissa 2021, ja Santtu Heikkinen paransi miesten 1500 metrin ennätyksen Ranskassa kesäkuun 2026 kilpailussa, jossa olosuhteet olivat tuulettomat ja rata nopea – juuri sellaisia olosuhteita, joissa ennätykset tyypillisesti syntyvät.

Kaikki taulukon ajat perustuvat Suomen Urheiluliiton hyväksymään, Tilastopajan ylläpitämään ennätyslistaan. Maratonin ja sen ennätysten kehityksestä tarkemmin kertoo maratonin ennätykset -sivu, 100 metrin taustasta ja hyvistä ajoista 100 metrin juoksu -sivu, ja aitajuoksun mitoista ja ennätyksistä aitajuoksu-sivu. Kaikki juoksumatkat yhdellä sivulla kokoaa juoksulajit-hakemisto.