Polkujuoksukengät – vertailu

Mitä valinnassa kannattaa katsoa?

Kolme asiaa ratkaisee: nastojen syvyys ja väli, kärjen suoja ja välipohjan pehmeys. Syvät, harvassa olevat nastat pureutuvat pehmeään mutaan ja lumeen, matalammat ja tiheämmät nastat toimivat paremmin kovalla ja kivisellä polulla. Kärjessä kannattaa olla suojaava kumi tai levy, jos reitillä on juuria ja kiviä. Välipohja saa olla pehmeämpi pitkillä lenkeillä ja napakampi silloin, kun juokset teknisellä, epätasaisella alustalla ja tarvitset tuntumaa maahan.

Neljäs asia, joka jää usein huomiotta, on nilkan tuki ja kengän korkeus. Matala, ketterä malli antaa nilkan liikkua luonnollisesti epätasaisella alustalla, mikä on usein parempi vaihtoehto kuin jäykkä, tukeva rakenne – jäykkä kenkä ei estä nyrjähdystä yhtä hyvin kuin luullaan, ja voi jopa lisätä riskiä, koska jalka ei pääse reagoimaan alustaan luonnollisesti. Vahva nilkka ja hallittu, rauhallinen vauhti epätasaisella alustalla ehkäisevät nyrjähdyksiä paremmin kuin kengän rakenne yksin.

Kannattaa myös miettiä, kuinka paljon aikaa vietät asfaltilla ennen polulle pääsyä ja sen jälkeen. Jos lenkki alkaa ja päättyy kadulla, kannattaa valita malli, jonka pohja ei ole liian aggressiivinen – syvät mutakengän nastat kuluvat nopeasti ja tuntuvat epämukavilta kovalla pinnalla.

Suomalaisessa metsässä juuret ja kivet ovat usein suurempi ongelma kuin pelkkä mutaisuus – niiden päällä luistaa helposti myös hyvällä nastakuviolla varustetussa kengässä. Rauhallinen, lyhyempi askel ja katse pari askelta eteenpäin auttavat pitoa enemmän kuin mikään yksittäinen kengän ominaisuus näissä kohdissa. Sama pätee syksyn lehtipeitteeseen: märkien lehtien alla piileskelevä juuri tai kivi ei näy etukäteen, joten nastojen pito ei korvaa varovaisuutta tutulla mutta liukkaalla reitillä. Hidasta aina näkyvyyden heikentyessä, äläkä luota pelkän kengän pitoon tuntemattomalla osuudella.

Mikä malli sopii minulle?

Jos juokset enimmäkseen tavallisia metsäpolkuja vaihtelevalla kelillä, yleismaastokenkä kuten Speedgoat tai Sense Ride riittää. Mutaisilla ja sateisilla reiteillä syvänastainen Speedcross tarttuu paremmin. Pitkille lenkeille ja ultramatkoille kannattaa valita pehmeämmin vaimentava malli kuten Ultra Glide, koska jalka väsyy vasta tuntien juoksun jälkeen. Teknisellä, kivikkoisella polulla ketterä ja matalampi Peregrine antaa paremman tuntuman alustaan. Kevyellä sorapolulla tai puistoreitillä, jossa ei ole varsinaista mutaa tai kiviä, kevyt yleismalli kuten Cloudultra Pro riittää hyvin ilman raskaamman maastokengän lisäpainoa.

Moni säännöllisesti poluilla juokseva tarvitsee käytännössä kaksi kenkää: yhden yleismaastoon tavallisille metsäpoluille ja toisen selvästi vaativampaan, mutaisempaan tai lumisempaan keliin – yhdellä mallilla on vaikea kattaa koko kirjoa yhtä hyvin.

Mitä eroa on polkujuoksukengillä ja tavallisilla juoksukengillä?

Asfalttikenkä on suunniteltu tasaiselle, kovalle pinnalle: pohja on sileämpi ja kevyempi, eikä siinä ole tukevaa suojaa kärjessä. Polkukengässä pohjan nastat antavat pitoa irtonaisella ja pehmeällä alustalla, päällinen on tiiviimpi kivien ja juurien varalta, ja moni malli on myös hieman tukevampi nilkan ympäriltä, koska maasto on epätasaista. Asfalttikenkä ei toimi kunnolla polulla – pito loppuu kesken heti kun alusta muuttuu pehmeäksi tai märäksi.

Painoero on myös huomattava: polkukenkä on tyypillisesti raskaampi kuin vastaava asfalttimalli, koska tukevampi päällinen ja kestävämpi ulkopohja lisäävät painoa. Se ei haittaa maastossa, jossa hitaampi, hallitumpi askellus on joka tapauksessa tarpeen, mutta samalla kengällä juokseminen asfaltilla tuntuu raskaammalta kuin kevyellä katukengällä.

Myös vauhti on maastossa eri asia: sama syke tai koettu rasitus vastaa poluilla hitaampaa kilometrivauhtia kuin asfaltilla, koska epätasainen alusta, nousut ja pito vaativat enemmän työtä samalla teholla. Tätä ei kannata verrata suoraan katulenkin vauhtiin.

Miten valitaan polkujuoksukenkä märälle ja mutaiselle maastolle?

Valitse malli, jossa on syvät, selvästi toisistaan erottuvat nastat – ne puhdistuvat itsestään askeleen aikana eivätkä tukkeudu mudasta yhtä helposti kuin tiheä nastakuvio. Vedenkestävä kalvo (esimerkiksi Gore-Tex -versio) pitää jalan kuivempana lyhyillä, märillä lenkeillä, mutta pidemmällä matkalla vesi löytää tiensä kengän sisään ylhäältä joka tapauksessa – silloin nopeasti kuivuva päällinen on usein käytännöllisempi kuin täysin vedenpitävä kalvo.

Sukat kannattaa valita samalla logiikalla: ohut, nopeasti kuivuva tekninen sukka pysyy mukavampana koko lenkin ajan kuin puuvillasukka, joka imee itseensä vettä ja pysyy märkänä. Pidemmillä poluilla myös nilkan yli ulottuva sukka vähentää hiekan ja pikkukivien pääsyä kengän sisään verrattuna lyhyeen nilkkasukkaan.

Sopivatko polkujuoksukengät myös suunnistukseen?

Tavallinen polkujuoksukenkä toimii kevyessä maastossa ja kuntorasteilla, mutta varsinainen suunnistuskenkä on suunniteltu matalammaksi ja kevyemmäksi, pyöreämmillä nastoilla, jotka kestävät paremmin kalliota, sammalta ja risukkoa ilman että nasta tarttuu kiinni. Jos suunnistat säännöllisesti, oma suunnistuskenkä kannattaa; satunnaisiin kuntorasteille polkujuoksukenkä riittää hyvin.

Sovitus ja koko polkukengässä

Polkukenkä kannattaa sovittaa hieman väljemmäksi kuin asfalttikenkä, koska pitkällä, alamäkisellä lenkillä jalka työntyy eteenpäin kärkeä vasten toistuvasti – liian tiukka kärki aiheuttaa herkästi kynsivaivoja. Jätä varpaiden eteen selvästi tilaa, ja kokeile kenkää kaupassa myös alamäkeä jäljittelevällä liikkeellä, jos mahdollista. Paksummalla, talvisella sukalla juoksevan kannattaa huomioida sukan paksuus jo sovitusvaiheessa, ei vasta ensimmäisellä pakkaslenkillä.

Yleisimmät virheet polkukengän valinnassa

• Asfalttikengällä juokseminen poluilla. Pito loppuu kesken heti, kun alusta muuttuu pehmeäksi tai märäksi.
• Liian aggressiivinen malli kevyeen käyttöön. Syvät mutanastat kuluvat nopeasti ja tuntuvat epämukavilta, jos suurin osa lenkistä kuljetaan kovalla pinnalla.
• Tiukka sovitus. Alamäissä jalka työntyy eteenpäin – liian tiukka kärki aiheuttaa kynsivaivoja pidemmällä matkalla.
• Yhden kengän ratkaisu kaikkeen maastoon. Yleismalli riittää harvoin sekä kuivalle kesäpolulle että jäiselle talvimetsälle yhtä hyvin.

Polkukengän hoito

Muta ja hiekka kuluttavat sekä pohjan nastoja että päällisen saumoja, joten kengät kannattaa huuhdella vedellä lenkin jälkeen sen sijaan, että lika kuivuu kiinni ja hankaa materiaalia rikki. Anna kuivua huoneenlämmössä, ei suoraan lämmönlähteen päällä – kuten asfalttikengänkin kohdalla, kova lämpö kovettaa liima- ja vaahtosaumoja ennenaikaisesti. Jos juokset säännöllisesti sekä poluilla että kaduilla, kaksi eri paria pidentää kummankin käyttöikää: katukäytössä polkukengän nastat kuluvat turhaan, ja polulla asfalttikenkä ei anna tarvittavaa pitoa.

Milloin polkukenkä kannattaa vaihtaa uuteen?

Nastojen madaltuminen on selvin merkki: kun pohjan kuvio on tasoittunut näkyvästi eikä pito enää tunnu samalta kosteassa maastossa, kenkä ei enää tee tehtäväänsä, vaikka päällinen näyttäisi vielä ehjältä. Sama kilometrimäärän nyrkkisääntö pätee kuin asfalttikenkiin, mutta kivinen ja juurinen maasto kuluttaa pohjaa usein nopeammin kuin tasainen alusta – siksi polkukenkää kannattaa tarkkailla säännöllisesti silmämääräisesti, ei pelkän kilometrilaskurin perusteella.