Maratonin maailmanennätys on miehillä 1.59.30 (Sabastian Sawe, 2026) ja naisilla 2.09.56 (Ruth Chepng’etich, 2024). Suomen ennätys on miehillä 2.10.46 (Janne Holmén, 2008) ja naisilla 2.20.39 (Alisa Vainio, 2026).
| Aika | Juoksija | Paikka | Vuosi | |
|---|---|---|---|---|
| Maailmanennätys, miehet | 1.59.30 | Sabastian Sawe (Kenia) | Lontoon maraton | 2026 |
| Maailmanennätys, naiset | 2.09.56 | Ruth Chepng’etich (Kenia) | Chicagon maraton | 2024 |
| Suomen ennätys, miehet | 2.10.46 | Janne Holmén | — | 2008 |
| Suomen ennätys, naiset | 2.20.39 | Alisa Vainio | Sevillan maraton | 2026 |
Mikä on maratonin maailmanennätys?
Sawe juoksi ennätysaikansa Lontoon maratonissa huhtikuussa 2026 ja oli samalla ensimmäinen juoksija, joka on alittanut kahden tunnin rajan virallisessa, ratifioitavassa kilpailussa – ei siis erikoisjärjestetyssä ennätysyrityksessä ilman muita kilpailijoita. Hän paransi kenialaiskollegansa Kelvin Kiptumin ennätystä 2.00.35, jonka Kiptum juoksi Chicagon maratonissa lokakuussa 2023 ja joka puolestaan oli parannus Eliud Kipchogen 2.01.09:ään. Kolme viimeisintä miesten maailmanennätystä ovat siis kaikki kenialaisten juoksijoiden nimissä, ja aikaa on pudonnut runsaassa kolmessa vuodessa lähes puolitoista minuuttia.
Naisten puolella ennätys on Ruth Chepng’etichillä, joka juoksi 2.09.56 Chicagon maratonissa lokakuussa 2024 ja rikkoi samalla kahden tunnin ja kymmenen minuutin rajan ensimmäisenä naisena historiassa. Hänen ennätyksensä paransi Tigist Assefan aikaa 2.11.53, joka oli syntynyt Berliinin maratonissa vuotta aiemmin. Chepng’etichin väliaika puolimatkassa oli naisten maratonhistorian nopein koskaan juostu puolimaraton-osuus, mikä kertoo, kuinka tasainen ja hallittu koko suoritus oli.
Molemmat ennätykset syntyivät niin sanotuissa World Athleticsin Platinum Label -kilpailuissa, joissa mukana on ammattimainen vauhdittajajärjestelmä: juoksijat, joiden ainoa tehtävä on vetää kärkeä tasaisella, ennalta suunnitellulla vauhdilla mahdollisimman pitkälle matkasta. Ilman tällaista vauhditusta yksin juostuna sama aika on käytännössä mahdoton saavuttaa, koska ilmanvastus ja vauhdin tasaisuuden ylläpito yksin ovat huomattavasti raskaampia kuin ryhmässä juostuna.
Kuka pitää maratonin Suomen ennätystä?
Miesten Suomen ennätys on Janne Holménin nimissä ajalla 2.10.46 vuodelta 2008 – ennätys on pysynyt voimassa jo lähes kaksi vuosikymmentä, eikä kukaan suomalainen ole päässyt lähellekään sitä sen jälkeen.
Naisten ennätys sen sijaan on tuoreempi tarina: Alisa Vainio on parantanut sitä kolme kertaa alle puolen vuoden sisällä. Ensin hän juoksi 2.23.06 SM-maratonilla Vantaalla lokakuussa 2025, mikä paransi Camilla Richardssonin aiempaa ennätystä yli puolella minuutilla. Joulukuussa 2025 Vainio juoksi Valencian maratonissa aikaan 2.20.48, joka oli samalla myös uusi Pohjoismaiden ennätys – aiempi, Norjan Ingrid Kristiansenin vuodelta 1985 peräisin ollut ennätys 2.21.06 oli tuolloin ollut voimassa neljä vuosikymmentä. Helmikuussa 2026 Vainio paransi vielä omaa ennätystään Sevillan maratonissa ajalla 2.20.39, kun hän voitti koko kilpailun. Samana vuonna hän voitti myös naisten maratonin EM-kultaa Birminghamissa, joten Suomen ennätyksen haltija on tällä hetkellä myös arvokisojen mestari. Lisää Vainion urasta on koottu Alisa Vainio -sivulle, ja EM-kisojen tulokset kokonaisuudessaan EM-kisat 2026 -sivulle.
Kahden ennätyksen ikäero on huomattava: miesten ennätys on lähes 18 vuotta vanha, naisten alle vuoden. Sama ilmiö näkyy laajemmin Suomen pitkien matkojen ennätyslistalla – katso Suomen ennätykset -sivu muista matkoista.
Ennätysten kehitys
Ennätykset ovat pudonneet molemmissa sarjoissa viime vuosina nopeasti, kun kenttä on syventynyt ja kenkäteknologia, ratkaisut kilpailulogistiikassa ja tasainen vauhdittaminen ovat parantuneet samaan aikaan.
| Vuosi | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 2023 | 2.00.35 (Kiptum, Chicago) | 2.11.53 (Assefa, Berliini) |
| 2024 | 2.00.35 | 2.09.56 (Chepng’etich, Chicago) |
| 2026 | 1.59.30 (Sawe, Lontoo) | 2.09.56 |
Suomen naisten ennätys on liikkunut samaan tahtiin: 2.24.38 (Richardsson, 2023) → 2.23.06 (Vainio, loka 2025) → 2.20.48 (Vainio, joulu 2025) → 2.20.39 (Vainio, helmi 2026). Miesten ennätys sen sijaan ei ole liikkunut vuoden 2008 jälkeen, mikä erottaa Suomen kentän kansainvälisestä kehityksestä selvästi.
Millainen on ennätysten kilometrivauhti?
Ennätysajat kääntyvät konkreettisemmiksi, kun ne muuttaa kilometrivauhdiksi.
| Ennätys | Aika | Vauhti/km |
|---|---|---|
| MM, miehet | 1.59.30 | n. 2.50 min/km |
| MM, naiset | 2.09.56 | n. 3.05 min/km |
| SE, miehet | 2.10.46 | n. 3.06 min/km |
| SE, naiset | 2.20.39 | n. 3.20 min/km |
Sawen vauhti tarkoittaa käytännössä sitä, että hän juoksi jokaisen matkan 42 kilometristä alle kolmessa minuutissa – tempo, jota harrastajatasolla juostaan yleensä vain lyhyillä radalla juostavilla matkoilla, ei koko maratonin ajan.
Mikä tekee radasta ennätyskelpoisen?
Maailmanennätykseksi kelpaava maratonrata ei voi olla mikä tahansa nopea reitti. World Athleticsin sääntöjen mukaan radan lähtö- ja maalipisteen välinen suora etäisyys saa olla korkeintaan puolet kilpailumatkasta, ja radan kokonaiskorkeuden pudotus lähdöstä maaliin saa olla keskimäärin korkeintaan yhden metrin jokaista kilometriä kohden. Säännöt estävät sen, että ennätys syntyisi radalla, joka hyötyisi merkittävästä myötätuulesta tai jatkuvasta alamäestä koko matkan ajan. Suurten kaupunkimaratonien – Lontoo, Chicago, Berliini – suosio ennätysten syntypaikkoina ei siis ole sattumaa: reitit ovat tasaisia, sään ja lämpötilan puolesta usein suotuisia ja täynnä kovatasoisia vauhdittajia.
Maratonmatkan taustasta ja siitä, miksi se on juuri 42,195 km, kertoo maraton-sivu. Muiden juoksumatkojen Suomen ennätykset löytyvät koottuna Suomen ennätykset -sivulta, ja tuoreimmat arvokisatulokset EM-kisat 2026 -sivulta. Jos ennätysajat innostavat tavoittelemaan omaa parasta aikaasi, maraton-ohjelma käy harjoittelun läpi viikko kerrallaan, ja lyhyempi puolimaraton on hyvä välietappi matkalla kohti täyttä maratonia, jos et ole vielä juossut sitä pidempää matkaa aiemmin.