Pohjekipu juostessa

Miten erottaa lihaskipu veritulpasta pohkeessa?

Urheiluvamman yhteydessä syntynyt pohjekipu ei yleensä ole huolestuttava. Lihasrevähdystä edeltää lähes aina selvä, yksittäinen hetki: äkkinäinen spurtti, hyppy tai liukastuminen, jonka jälkeen kipu iskee heti paikalleen ja pahenee lihasta jännittäessä tai venyttäessä.

Veritulppa taas syntyy ilman selvää tapaturmaa. Kipu on jomottavaa tai epämääräistä, se hiipii mukaan tavallisessa arjessa – ei kesken kovaa vetoa – ja siihen liittyy usein turvotusta ja punoitusta koko pohkeen alueella sekä joskus myös lepokipua. Juuri toispuoleinen, ajan myötä paheneva kipu ilman tapaturmaa on yhdistelmä, joka erottaa veritulpan tavallisesta lihasjumista ja vaatii nopeaa arviota.

Riskiä laskimotukokselle nostavat esimerkiksi äskettäinen iso leikkaus, pitkä sairaalahoito, raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika – jos jokin näistä osuu kohdalle ja pohje alkaa oireilla ilman vammaa, kynnyksen hakeutua arvioon kannattaa olla matala.

Käytännön nyrkkisääntö juoksijalle: jos muistat tarkalleen hetken, jolloin kipu alkoi kesken lenkin tai vedon, kyse on todennäköisimmin lihasperäisestä vammasta. Jos et muista mitään erityistä hetkeä ja kipu on vain “ilmestynyt” ja pahentunut päivien mittaan, älä selitä sitä automaattisesti jumiksi tai revähdykseksi – varmista asia.

Mistä kipu johtuu?

Tavallisin syy on lihasrevähdys: äkillisen, voimakkaan kuormituksen tai suoran iskun seurauksena pohkeen lihassäikeitä katkeaa. Vähäisessä revähdyksessä vaurioituu vain pieni määrä lihassoluja, pahimmillaan koko lihas voi revetä. Vamman jälkeen alueelle ilmaantuu aristusta ja usein mustelma, ja lihaksen jännittäminen tai revähdyksen aiheuttaneen liikkeen toistaminen on kivuliasta ilman kuormaakin. Vakavammassa revähdyksessä vammakohtaan voi tuntua selvä painauma tai kuoppa, ja lihasvoima on heikentynyt.

Juoksijalla pohkeen revähdys syntyy tyypillisimmin vauhdinvaihdoksissa, ylämäkivedoissa tai kylmillä, lämmittelemättömillä lihaksilla lähdetyssä kovassa vedossa. Toistuva pohkeen jomotus ilman selvää revähdyshetkeä voi liittyä myös liialliseen, liian nopeasti nostettuun harjoitusmäärään.

Pohjekipu voi harvemmin liittyä myös akillesjänteen alueen ongelmaan, koska pohjelihakset jatkuvat suoraan akillesjänteeksi: jos kipu tuntuu enemmän alaosassa, lähellä kantapäätä, kannattaa lukea myös akillesjänteen oma sivu. Kolmas, harvinaisempi syy on pohjelihaksen krooninen rasitusoire, jossa lihas turpoaa rasituksessa ja aiheuttaa pingottavaa kipua – tämä muistuttaa oireiltaan penikkatautia, joka tunnetaan yleisemmin säären etu- tai ulko-osasta.

Kuinka kauan paraneminen kestää?

Lihasrevähdyksen paraneminen kestää tyypillisesti kahdesta kuuteen viikkoa vamman vaikeusasteesta riippuen. Lievä venähdys, jossa vain pieni osa lihassäikeistä on vaurioitunut, voi helpottaa jo parissa viikossa. Laajempi repeämä, jossa lihaksessa tuntuu selvä painauma tai voima on merkittävästi heikentynyt, voi vaatia täyden toipumisen useita kuukausia. Paranemista ei kannata yrittää nopeuttaa palaamalla juoksuun liian aikaisin, sillä kesken jäänyt paraneminen altistaa uudelle, usein pahemmalle revähdykselle samaan kohtaan.

Veritulpan hoito ja seuranta noudattaa täysin eri aikataulua, jonka lääkäri määrittää tapauskohtaisesti – sitä ei voi eikä pidä arvioida itse verrattuna tavalliseen lihasvammaan.

Voiko pohjekivun kanssa juosta?

Jos kipu syntyi selvästä yksittäisestä liikkeestä ja on lievää, kevyt juoksu voi onnistua muutaman päivän tauon jälkeen, kunhan lihasta ei jännitetä kipurajan yli. Jos kipu on voimakasta, mukana on painauma tai selvä voimanmenetys, tai syytä epäillä laajempaa repeämää, pidä tauko juoksusta kokonaan siihen asti, kunnes lihas kestää kuorman kivutta.

Jos kipu ilmaantui ilman selvää vammaa – ei siis tunnistettavasta liikkeestä – älä yritä juosta sen läpi ennen kuin veritulpan mahdollisuus on suljettu pois. Tässä tilanteessa juokseminen ei ole vain haitaksi paranemiselle, vaan voi olla suoraan vaarallista, jos kyse onkin veritulpasta – tilanne on aina lääkärin arvioitava ennen kuin rasitusta jatketaan.

Vasta kun akuutin vamman selvä syntyhetki tai vaihtoehtoisesti veritulpan poissulkeminen on selvillä, kannattaa siirtyä miettimään harjoittelun jatkoa ja itsehoidon askelia.

Itsehoito (lihasrevähdys)

• Nosta jalka koholle heti vamman jälkeen.
• Sido pohje kevyellä puristussiteellä turvotuksen hillitsemiseksi.
• Käytä kylmähoitoa 15–20 minuuttia iholle heti vamman jälkeen, toista tarvittaessa.
• Ota tulehduskipulääke tai parasetamoli kivun lievitykseen tarvittaessa.
• Aloita kevyt, kivuton liike muutaman päivän kuluttua – täydellinen liikkumattomuus ei nopeuta paranemista.
• Tarkista juoksukenkien istuvuus ja tue palautumista säännöllisellä venyttelyllä, kun akuutti vaihe on ohi.
• Palaa juoksuun vasta, kun lihas kestää venytyksen ja jännityksen ilman kipua.
• Venytä pohjetta kevyesti vasta, kun akuutti aristus on hellittänyt – liian aikainen venytys tuoreeseen revähdykseen voi ärsyttää paranevaa kudosta lisää.
• Huolehdi alkulämmittelystä ja rauhallisesta aloitusvauhdista jatkossa, erityisesti kylmällä säällä, jotta uusintavamma samaan kohtaan ei synny liian nopeasti.

Mikä on pohjelihaksen revähdys ja miten sitä hoidetaan?

Revähdys luokitellaan karkeasti sen mukaan, kuinka moni lihassäie on vaurioitunut: lievässä venähdyksessä kipu haittaa vain kovaa kuormitusta, keskivaikeassa myös kävelyä, ja vaikeassa repeämässä jalalle varaaminen on tuskin mahdollista ja lihaksessa voi tuntea selvän kuopan. Hoito on kaikissa asteissa periaatteessa sama – lepo, kylmä, koho ja asteittainen kuormitus – mutta mitä laajempi vamma, sitä pidempi ja varovaisempi paluu tarvitaan.

Osa juoksijoista tuntee revähdyksen syntyhetkellä myös napsahduksen tai “iskun” tunteen pohkeessa, minkä jälkeen paino jalalle ei enää onnistu normaalisti. Tällainen selvä, äkillinen tapahtuma erottaa revähdyksen luotettavasti hitaasti kehittyvästä veritulpan oireesta, joka ei koskaan liity yhteen tunnistettavaan liikkeeseen.

Paluu juoksuun

Milloin pohjekivun kanssa pitää hakeutua päivystykseen?

Hakeudu heti päivystykseen, jos pohjekipuun liittyy äkillinen hengenahdistus tai toimintakyvyn romahtaminen – nämä voivat kertoa keuhkoihin kulkeutuneesta veritulpasta. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon lähipäivinä, jos pohjekipu on syntynyt ilman selvää vammaa ja jatkuu useita päiviä, varsinkin jos mukana on turvotusta tai punoitusta. Diagnoosi varmistetaan tarvittaessa verikokeilla, jalan ultraäänellä tai keuhkojen kuvantamisella – tätä ei tarvitse eikä pidä yrittää päätellä itse kotona.

Kiireetöntä lääkärin tai fysioterapeutin arviota kannattaa hakea myös tavallisesta lihasrevähdyksestä, jos kipu on voimakasta, mukana on selvä painauma tai voimanmenetys, tai paraneminen ei etene itsehoidolla odotetusti muutaman viikon kuluessa. Toistuva, samaan kohtaan palaava revähdys on myös syy näyttää tilanne ammattilaiselle ennen kuin palaa täydelle harjoitusmäärälle – usein taustalla on kuntoutuksen jääminen kesken tai liian nopea paluu edelliseen vammaan.