Maraton – kuinka pitkä on maraton ja mistä nimi tulee

Kuinka pitkä on maraton?

Matka ei ole pyöreä luku, koska se ei perustu suunniteltuun pituuteen vaan yhden tietyn kilpailun reittiin – ja se selittyy historiasta, ei matematiikasta. Sama pätee moneen muuhunkin yleisurheilun matkaan: esimerkiksi puolimaraton (21,0975 km) on määritelty suoraan puolikkaana maratonista, ei omana, erikseen päätettynä lukuna.

Miksi maraton on 42,195 km?

Lontoon olympialaisissa vuonna 1908 maratonin piti alun perin olla lähempänä 26 mailia (n. 41,8 km). Reitti kuitenkin muutettiin kahdesta syystä: lähtö siirrettiin Windsorin linnan itänurmikolle, koska kuninkaallisen perheen lapset halusivat seurata lähtöä ikkunasta, ja maali sijoitettiin tarkalleen olympiastadionin kuninkaallisen aition eteen kuningatar Aleksandran toiveesta. Näiden kahden muutoksen yhteisvaikutuksesta matka venyi 26 mailiin ja 385 jaardiin – 42,195 kilometriin.

Seuraavina vuosikymmeninä olympiamaratonien pituus vaihteli edelleen kisajärjestäjän valitseman reitin mukaan: Tukholman 1912-kisoissa matka oli 40,2 km ja Antwerpenin 1920-kisoissa 42,75 km – kumpikaan ei ollut tarkalleen sama kuin Lontoossa 1908 juostu matka. Vasta vuonna 1921 IAAF (nykyinen World Athletics) vakiinnutti Lontoon 1908-matkan 42,195 km viralliseksi vakiopituudeksi kaikille maratoneille – osittain siksi, että samalla matkalla juostusta Lontoon Polytechnic-maratonista oli tullut arvostettu perinnekilpailu. Vuoden 1924 Pariisin olympialaisista lähtien jokainen virallinen maraton on juostu tismalleen tätä matkaa.

Maratonin nimi puolestaan juontaa antiikin Kreikan tarinaan, jossa sotilas juoksi Maratonin taistelukentältä Ateenaan ilmoittamaan voitosta – tuo legendaarinen matka oli noin 40 kilometriä, mutta se on nimen alkuperä, ei nykyisen tarkan pituuden syy.

Maraton on ollut mukana kaikissa nykyaikaisissa olympialaisissa ensimmäisistä, vuoden 1896 Ateenan kisoista lähtien, ja sillä on perinteisesti ollut erikoisasema kisaohjelman viimeisenä juoksulajina – maali on usein sijoitettu itse olympiastadionille, jolloin maraton päättää koko yleisurheiluohjelman samalla tavalla kuin se päätti Lontoon 1908-kisatkin.

Suurimmat maratonit maailmalla

Kuusi historiallisesti suurinta ja arvostetuinta kaupunkimaratonia – Boston, Lontoo, Berliini, Chicago, New York ja Tokio – tunnetaan yhdessä Abbott World Marathon Majors -sarjana. Sarjaan on myöhemmin liittynyt lisää kisoja, muun muassa Sydneyn ja Kapkaupungin maratonit. Kaikki näistä kisoista juostaan tarkalleen samaa 42,195 km:n vakiomatkaa, ja monet niistä ovat myös miesten ja naisten nykyisten maailmanennätysten syntypaikkoja – esimerkiksi nykyinen miesten maailmanennätys juostiin Lontoossa ja naisten Chicagossa.

Maraton lyhyesti

Maraton juostaan tavallisesti kaupungin kaduilla, ei radalla – reitti voi olla lenkki, edestakainen linja tai useiden silmukoiden yhdistelmä, kunhan kokonaispituus on tarkka 42,195 km ja reitti täyttää kilpailusäännöt. Huipuilla aika on nykyään reilusti alle kaksi tuntia, harrastajilla tyypillisesti kolmesta viiteen tuntiin – maraton-aika-sivulla on tarkempi taulukko eri tasoisten juoksijoiden ajoista.

Matka on monelle harrastajajuoksijalle eräänlainen kestävyysjuoksun päätepiste: monilla juoksuharrastus etenee 5 km:stä 10 km:n ja puolimaratonin kautta maratoniin, koska jokainen matka kasvattaa sekä kestävyyttä että itseluottamusta seuraavaa varten. Maraton eroaa lyhyemmistä matkoista erityisesti energiansaannin ja nesteytyksen osalta – yli kahden tunnin suorituksessa keho tarvitsee matkan aikana hiilihydraatteja ja nesteitä, toisin kuin lyhyemmillä matkoilla.

Miten maratoniin valmistaudutaan?

Maratoniin valmistautuminen eroaa lyhyempien matkojen harjoittelusta kahdella tavalla: harjoituskausi on pidempi, tyypillisesti useita kuukausia, ja pitkät lenkit ovat harjoittelun ydin – niiden tarkoitus on totuttaa keho ja mieli tuntikausia kestävään suoritukseen, ei vain kasvattaa peruskuntoa. Onnistunut maraton rakentuu käytännössä kolmesta asiasta: riittävästä peruskestävyyspohjasta, muutamasta riittävän pitkästä pitkästä lenkistä ja realistisesta vauhdinjaosta itse kisapäivänä – liian kova alku on maratonin yleisin virhe, koska sen seuraukset näkyvät vasta kymmenien kilometrien päässä maalista, kun glykogeenivarastot alkavat ehtyä ja jalat väsyä.

Moni ensikertalainen aliarvioi myös matkan aikana tarvittavan nesteytyksen ja energiansaannin merkityksen: yli kahden tunnin mittaisessa suorituksessa keho ei enää pärjää pelkillä omilla energiavarastoillaan, vaan matkan varrella nautitut juomat ja mahdolliset energiageelit vaikuttavat suoraan siihen, ehtiikö loppukilometrit juosta vai kävelläkö ne. Näitä asioita kannattaa testata harjoituslenkeillä etukäteen, ei ensimmäistä kertaa vasta kisapäivänä.

Maailmanennätykset ja Suomen ennätykset matkalla löytyvät maratonin ennätykset -sivulta – ennätysten kehitys on ollut viime vuosina nopeaa, ja miesten maailmanennätys on murtanut kahden tunnin rajan ensimmäistä kertaa kilpailussa, jossa aika kelpaa viralliseksi ennätykseksi. Jos valmistaudut omaan ensimmäiseen tai tavoiteaikaiseen maratoniisi, maraton-ohjelma käy harjoittelun läpi viikko kerrallaan. Lyhyempi vaihtoehto samalla matkatyypillä on puolimaraton, joka on tasan puolet maratonin matkasta ja hyvä välietappi kohti täyttä maratonia.

Maratonit Suomessa

Suomessa juostaan maratoneja ympäri maan kesästä syksyyn – suurimmat kokoavat tuhansia juoksijoita, pienemmät ovat paikallisia ja tunnelmaltaan rennompia. Tapahtumat-kalenterista näet Suomen maratonit koottuna, ja Helsinki City Marathon -sivulla on tarkemmin yhdestä pääkaupunkiseudun tunnetuimmista. Moni suomalainen juoksee ensimmäisen maratoninsa myös ulkomailla, esimerkiksi jossain Abbott World Marathon Majors -sarjan kisoista – maratonit ulkomailla -sivu käy läpi tähän liittyvää suunnittelua.

Reittityyppi vaihtelee tapahtumasta toiseen: osa on kaupunkimaratoneja, jotka kiertävät nähtävyyksien ohi keskustassa, osa maisemamaratoneja luonnon keskellä maaseudulla. Molemmissa matka on tismalleen sama 42,195 km, joten reitin valinta kannattaa tehdä oman maun – tunnelma, maasto, ajankohta – eikä matkan mukaan, koska matka ei koskaan vaihtele.