100 metrin juoksu – ennätykset ja hyvät ajat

Mikä on 100 metrin maailmanennätys?

Bolt juoksi ennätyksensä MM-kisojen finaalissa Berliinissä vuonna 2009, ja aika on pysynyt yleisurheilun pisimpään kestäneitä miesten ennätyksiä. Griffith-Joynerin 10,49 on ollut voimassa jo neljä vuosikymmentä – osa asiantuntijoista on aikoinaan kyseenalaistanut kisan tuulimittarin lukeman, mutta World Athletics tunnustaa ajan edelleen viralliseksi maailmanennätykseksi.

Suomessa miesten ennätys on tuore: Samuli Samuelsson juoksi 10,12 Kuortaneen Kesäkisoissa kesäkuussa 2023. Naisten ennätys puolestaan on Suomen vanhimpia voimassa olevia yleisurheiluennätyksiä – Helinä Marjamaa juoksi 11,13 Lahdessa vuonna 1983, eikä kukaan ole päässyt sitä lähelle sen jälkeen.

Maailmanennätykset syntyvät lähes aina suurten kisojen finaaleissa tai vahvasti miehitetyissä Timanttiliigan osakilpailuissa, joissa moni huippu vauhdittaa toisiaan – yksin juostessa samaa aikaa on lähes mahdoton saavuttaa. Sama pätee pienemmässä mittakaavassa Suomen ennätyksiin: Samuelssonin ennätys syntyi kovatasoisessa Kuortaneen kisassa, jossa vastuksena oli useita maan parhaita pikajuoksijoita.

100 metrin juoksun historia lyhyesti

100 metri on ollut osa yleisurheilun kisaohjelmaa aina ensimmäisistä nykyaikaisista olympialaisista lähtien, ja miesten ja naisten finaalit ovat perinteisesti olympialaisten ja MM-kisojen näkyvimpiä yksittäisiä finaaleja. Laji on säilynyt joukossa muuttumattomana: matka, lähtötelineet ja sähköinen ajanotto ovat vakiintuneet nykymuotoonsa vuosikymmenten aikana, mutta itse kilpailun ydin – kuka pääsee nopeimmin 100 metriä suoraa rataa – on pysynyt samana. Miesten ennätys on parantunut 1900-luvun alun reilusta 10,5 sekunnista nykyiseen 9,58:aan, ja suurin osa parannuksesta on tullut lähtötekniikan, ratapinnoitteiden ja harjoittelumenetelmien kehityksestä, ei niinkään ihmiskehon rajojen siirtymisestä.

Miten 100 metrin aikaa voi parantaa?

Kolme osa-aluetta ratkaisevat kokonaisajan: lähtöreaktio ja kiihdytys ensimmäisten 30–40 metrin aikana, huippuvauhdin saavuttaminen sen jälkeen ja vauhdin ylläpito loppumatkalla, kun väsymys alkaa hidastaa askelfrekvenssiä. Harrastelijatasolla suurin yksittäinen parannusmahdollisuus on juuri kiihdytysvaiheessa: moni menettää kymmenesosia jo ensimmäisillä askelilla huonon lähtöasennon tai liian pystyn juoksuasennon takia.

Käytännössä nopeutuminen vaatii kolmea asiaa yhdessä:

1. Voimaharjoittelua, joka kasvattaa jalkojen räjähtävää voimantuottoa – kyykyt, hyppelyt ja pikavedot kuuluvat sprintterin perusohjelmaan.
2. Tekniikkaharjoittelua, joka parantaa askelfrekvenssiä ja -pituutta sekä rentoutta huippuvauhdissa.
3. Toistoja maksimivauhdissa, koska nopeus on taito, joka ruostuu ilman säännöllistä harjoittelua täydellä teholla.

Juoksijan voimaharjoittelu ja juoksutekniikka käsittelevät molemmat näitä osa-alueita tarkemmin, ja mäki- ja porrastreeni on hyvä tapa rakentaa räjähtävää voimaa ilman kuntosalia.

Mikä on hyvä 100 metrin aika?

Taso vaihtelee paljon harjoittelutaustan mukaan. Alla suuntaa-antava jaottelu aikuisille (18–39 v.).

Taulukko on sähköisesti ajastettuja (FAT) aikoja normaalilla radalla lähtötelineistä juostuna – käsiajastus näyttää yleensä hieman nopeampaa. Tasoerot syntyvät ennen kaikkea kiihdytysvaiheesta: mitä nopeammin juoksija saavuttaa huippuvauhtinsa ensimmäisten 30–40 metrin aikana, sitä parempi kokonaisaika.

Jos mittaat omaa aikaasi käsikellolla etkä sähköisellä ajanotolla, tulos näyttää tavallisesti n. 0,2 sekuntia nopeammalta kuin virallinen, sähköisesti ajastettu (FAT) aika – kellon käynnistäjän reaktioaika lähtölaukaukseen syö sähköisen ajanoton tarkkuutta. Vertaa siis omaa käsikellotettua aikaasi yllä olevaan taulukkoon varovaisesti, ja jos mahdollista, mittaa aikasi lähtötelineistä sähköisellä ajanotolla, esimerkiksi seuran harjoituksissa tai yleisurheilukilpailussa.

Mistä hyvä 100 metrin aika koostuu?

Matka jakautuu kolmeen osaan: lähtöreaktio ja -kiihdytys (0–30 m), huippuvauhdin saavuttaminen (30–60 m) ja vauhdin ylläpito loppumatkalla (60–100 m). Suurin osa harrastajien ajasta hukkuu juuri kiihdytysvaiheeseen – tekniikka, lähtöasento ja jalkojen voimantuotto ratkaisevat enemmän kuin huippuvauhti itsessään. Juoksijan voimaharjoittelu ja juoksutekniikka auttavat molemmat nimenomaan tässä vaiheessa.

Miksi tuuli vaikuttaa ennätyksiin?

100 metrin ennätys hyväksytään viralliseksi vain, jos selän takaa puhaltava myötätuuli on korkeintaan 2,0 m/s. Sääntö on ollut voimassa 1930-luvulta lähtien, ja se koskee kaikkia lyhyitä pikamatkoja (100 m, 200 m, aitajuoksut) sekä pituus- ja kolmiloikkaa. Jos tuulimittari näyttää enemmän kuin 2,0 m/s myötätuulta, tulosta ei hyväksytä ennätykseksi, vaikka aika itsessään olisi kuinka nopea – tästä syystä osa historian nopeimmista ajoista ei koskaan päätynyt virallisiin tilastoihin.

100 metriä juostaan vain ulkoradoilla: sisähalleissa vastaava lyhin pikamatka on 60 metriä, koska useimmat hallit eivät ole tarpeeksi pitkiä täyteen sata metriä varten. Tämän takia 100 metrillä ei ole erillistä virallista sisäennätystä – vain 60 metrillä.

Milloin lähtö on yliaikainen?

Kilpailusäännöissä yliaikaisen lähdön raja on 0,10 sekuntia: jos juoksijan reaktioaika lähtölaukauksesta on nopeampi kuin 0,10 sekuntia, lähtö tulkitaan yliaikaiseksi, koska ihmisen hermosto ei tiedemiesten mukaan ehdi reagoida ääneen sitä nopeammin – nopeampi reaktio tulkitaan siis lähdön ennakoinniksi. Vuodesta 2010 lähtien sääntö on ollut tiukka: ensimmäinen yliaikainen lähtö johtaa suoraan hylkäykseen, eikä varoituksia enää anneta. Sääntö on koetellut myös huippuja – muun muassa Usain Bolt hylättiin sen takia MM-kisojen finaalista vuonna 2011.

Muut matkat

100 metri kuuluu pikamatkoihin yhdessä 200 ja 400 metrin kanssa – kaikki kolme vaativat samaa räjähtävää voimaa ja tekniikkaa, mutta 200 ja 400 metrillä myös vauhdinkesto ja kaarteen ajolinja nousevat merkitykseen eri tavalla kuin suoralla juostavassa 100 metrissä. Moni pikajuoksija kilpailee useammalla matkalla samassa kaudessa, koska harjoittelu on pitkälti samaa.

Kaikki juoksumatkat ennätyksineen näet koottuna juoksulajit-sivulta, ja kaikki Suomen yleisurheiluennätykset matkoittain Suomen ennätykset -sivulta.