Seuraavaksi: Arctic Trail Run · la 19.9. · tänään Seuraavaksi: Aulanko Tower Trail · la 19.9. · tänään Seuraavaksi: Espoo Rantamaraton · la 19.9. · tänään
Helsinki OW Cup

Lonkankoukistaja on lihasryhmä, joka kiristyy lähes jokaisella juoksijalla ennemmin tai myöhemmin — osittain juoksusta, osittain päivittäisestä istumisesta. Kireys tuntuu tyypillisesti lonkan etuosassa tai nivusen seudulla, joskus myös alaselän kireytenä ja epämukavuutena pidemmän istumisen jälkeen. Alla kolme tehokkainta venytystä ja lyhyt selitys, miksi lihas jumiutuu niin helposti.

Miten lonkankoukistajaa venytetään?

1. Polvistuva askelkyykky-venytys. Polvistu toisella jalalla matolle, toinen jalka edessä noin 90 asteen kulmassa. Työnnä lantiota rauhallisesti eteen ja alas pitäen ylävartalo pystyssä — venytys tuntuu takimmaisen jalan lonkan etuosassa. Pidä 20-30 sekuntia, vaihda puolta.

2. Askelkyykky seisten. Astu pitkä askel eteen, laske lantiota suoraan alaspäin, kunnes tunnet vedon takimmaisen jalan lonkassa. Pidä ylävartalo suorana äläkä kallista sitä eteen. Pidä 20-30 sekuntia per puoli. Tämä versio sopii hyvin lenkin jälkeiseen venyttelyyn, kun et halua laskeutua polvillesi.

3. Polvi rintaan -venytys selin makuulla. Makaa selälläsi, vedä toinen polvi käsillä kohti rintaa ja anna toisen jalan pysyä suorana lattiassa. Venytys tuntuu suoristetun jalan puoleisessa lonkassa. Pidä 20-30 sekuntia per puoli. Tämä versio on kaikista kolmesta hellävaraisin, joten se sopii hyvin myös silloin, kun lonkka on erityisen arka tai kun haluat venytellä rauhassa ennen nukkumaanmenoa.

Toista kukin venytys 2-3 kertaa per puoli, mieluiten päivittäin, jos lonkankoukistaja tuntuu jatkuvasti kireältä. Hengitä rauhallisesti venytyksen aikana äläkä pidätä hengitystä — syvä uloshengitys venytyksen loppuvaiheessa auttaa usein rentouttamaan lihasta hieman pidemmälle ilman, että venytystä tarvitsee viedä kivuliaaksi asti.

Kaikki kolme venytystä voi tehdä peräkkäin samalla kertaa, esimerkiksi lenkin jälkeen tai iltaisin ennen nukkumaanmenoa, jos työpäivä on ollut istumapainotteinen. Järjestyksellä ei ole suurta merkitystä — valitse se versio, joka tuntuu kulloinkin luontevimmalta: polvistuva versio antaa tarkimman tunteen venytyksestä, seisten tehtävä sopii lenkin päätteeksi ilman mattoa, ja selin makuulla tehtävä polvi rintaan -venytys rauhoittaa samalla koko kehon.

Miksi lonkankoukistaja kiristää?

Lonkankoukistajien päälihas on iliopsoas, joka koostuu isosta lannelihaksesta (lähtee lannerangan nikamista) ja suoliluulihaksesta (lähtee suoliluun sisäpinnalta). Ne yhtyvät ja kiinnittyvät reisiluuhun, ja iliopsoas on voimakkain lonkan koukistaja — ainoa lihas, joka yhdistää selkärangan suoraan alaraajaan. Juoksussa se on aktiivinen joka askeleella ja tukee lantiokorin asentoa.

Iliopsoaksen lisäksi myös suora reisilihas (rectus femoris) osallistuu lonkan koukistukseen — se on osa nelipäistä reisilihasta, mutta toisin kuin muut kolme nelipäisen lihaksen osaa, se ylittää sekä lonkka- että polvinivelen ja vaikuttaa siksi kumpaankin niveleen samanaikaisesti. Tämän takia sama venytys, joka avaa lonkan etuosaa, tuntuu usein hieman myös etureiden alueella, erityisesti jos polvi on samalla koukussa venytyksen aikana.

Istuminen pitää lonkankoukistajan pitkään lyhentyneessä asennossa. Kun lihas ei palaudu kunnolla työpäivän jäljiltä, se voi jäädä kireäksi ja vetää lannerankaa notkolle — moni kokee tämän kireytenä tai epämukavuutena alaselässä, vaikka syy istuukin varsinaisesti lonkan edessä. Juoksijalla istumisen ja juoksun yhteisvaikutus voi kiristää lihasta enemmän kuin kumpikaan tekijä yksinään.

Toimistotyöpäivän ja sen jälkeisen illan juoksulenkin yhdistelmä on lonkankoukistajalle erityisen raskas: lihas on ensin tuntikausia lyhentyneenä työpöydän ääressä, ja sen jälkeen se joutuu heti aktiiviseen työhön juoksuaskeleessa ilman väliin jäävää palautumista. Tästä syystä moni tuntee lonkankoukistajan kireyden juuri iltalenkin aikana tai heti sen jälkeen, vaikka aamulenkillä samaa oiretta ei olisi.

Lonkankoukistajan vahvistaminen

Pelkkä venyttely ei aina riitä, jos kireys johtuu myös lihaksen heikkoudesta suhteessa sen kuormitukseen. Vahvistamiseen sopivat esimerkiksi kontrolloidut polvennostot kuminauhavastuksella seisten, sekä askelkyykyt, jotka kuormittavat lonkankoukistajaa koko liikeradalla venytyksen ja supistuksen välillä. Tee vahvistusliikkeet erillään venyttelystä, esimerkiksi osana voimaharjoittelua — myös lantionnosto tukee epäsuorasti lonkan hallintaa vahvistamalla pakaroita, jotka toimivat lonkankoukistajan vastavoimana.

Polvennosto vastuksella tehdään seisten: kiinnitä kuminauha nilkkaan ja nosta polvea hallitusti kohti rintaa vastusta vastaan, laske sitten hitaasti ja kontrolloidusti takaisin alkuasentoon. Tee 2-3 sarjaa 10-15 toistoa per jalka. Tärkeintä on liikkeen hallinta molempiin suuntiin — nopea, nykivä nosto ei kehitä lihasta yhtä tehokkaasti kuin hidas, kontrolloitu liike.

Vahva ja liikkuva lonkankoukistaja tukee myös juoksuaskeleen loppuvaihetta, jossa jalka koukistuu nopeasti seuraavaa askelta varten. Jos lihas on sekä kireä että heikko, pelkkä venyttely voi tuoda hetkellistä helpotusta, mutta kireys palaa nopeasti takaisin, ellei lihaksen kuormituksen sietokykyä paranneta samalla.

Jos kireys tai kipu ei helpotu säännöllisellä venyttelyllä ja vahvistamisella muutaman viikon aikana, tai jos mukana on selvää kipua nivusessa tai lonkan etuosassa levossakin, kannattaa hakeutua fysioterapeutin tai lääkärin arvioon. Muu venyttelyrutiini kannattaa pitää mukana säännöllisesti, sillä lonkankoukistaja on vain yksi osa kokonaisuutta, jossa myös pakarat, takareidet ja alaselkä vaikuttavat toisiinsa.

Milloin lonkankoukistajaa kannattaa venytellä?

Ajoitus vaikuttaa siihen, mitä venyttelyllä saavuttaa. Ennen juoksua kannattaa suosia kevyttä, dynaamista liikettä — esimerkiksi hallittuja jalan heilautuksia eteen ja taakse — koska pitkään pidetty staattinen venytys juuri ennen suoritusta voi hetkellisesti heikentää lihaksen voimantuottoa. Tässä esitellyt kolme venytystä sopivat parhaiten juoksun jälkeen tai erillisenä hetkenä esimerkiksi illalla, kun lihas on rauhassa aikaa avautua.

Istumatyötä tekevälle säännöllinen, lyhyt tauko kesken työpäivän voi olla yhtä tärkeä kuin varsinainen venyttelyhetki: nouse seisomaan ja tee muutama askelkyykky-venytys 1-2 tunnin välein, jos työpäivä on pitkälti istumapainotteinen. Tämä ehkäisee lihasta jäämästä koko päiväksi lyhentyneeseen asentoon, jolloin iltalenkin venyttelyllä on vähemmän korjattavaa.

Pitkillä ajomatkoilla tai lentomatkoilla sama periaate pätee: pysähdy tai nouse seisomaan mahdollisuuksien mukaan, ja tee muutama kevyt liike lonkan alueelle ennen seuraavaa istumajaksoa. Pienet, toistuvat tauot vaikuttavat pitkällä aikavälillä enemmän kuin yksi pitkä venyttelyhetki illalla, koska ne estävät lihasta jäämästä pitkiksi ajoiksi kerrallaan täysin liikkumattomaksi.